Voiko yhteydenpitoa sijaishuollon aikana rajoittaa?

Lapsen oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa on lapsen ihmisoikeus. Sijaishuollon seuraus ei saa olla perheen hajoaminen, vaan perheyhteys on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen tärkeää on turvata lapsen suhteiden säilyminen lapselle tärkeisiin henkilöihin, kuten vanhempiin ja sisaruksiin. Sijaishuollossa olevalla lapsella on oltava omassa kodissaan asuvien lasten kanssa mahdollisimman yhdenvertainen oikeus läheisiin ihmissuhteisiin.

Yhteydenpidon rajoittamisen lastensuojelussa tulee olla poikkeuksellista. Pääsääntö on, että lapsi saa pitää yhteyttä vapaasti hänelle läheisiin henkilöihin. Yhteydenpidon rajoittamisen taustalla voi olla vanhempien alkoholinkäyttö tai väkivaltainen käyttäytyminen, mikäli käyttäytyminen vahingoittaa lapsen kasvua ja kehitystä. Yhteydenpidon rajoittamiselle on kuitenkin oltava aina lastensuojelulain mukaiset perusteet. Yhteydenpidon rajoittamisen voidaan käyttää vain siinä määrin, kun se on välttämätöntä juuri kyseenomaisessa tapauksessa. Yhteydenpidon rajoittamista ei tule tehdä varmuuden vuoksi tai sosiaalitoimen pelkän tuntuman perusteella, vaan rajoittamiselle tulee olla painavat perusteet.

Yhteydenpidon rajoittaminen on mahdollista lapsen suojelemiseksi mm. silloin, jos yhteydenpito vaarantaisi lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen tai siitä on vaara lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle tai jos se on välttämätöntä lapsen vanhempien tai perheen muiden lasten taikka perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi. Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa myös silloin, kun 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa.